*

Kane Kanerva Kuka tahansa meistä...

Näin sinua vedätetään asuntojen hinnoissa

  • Sateenkaaren päässä oleva aarre näyttää löytyvän VVO:n pääkonttorista.
    Sateenkaaren päässä oleva aarre näyttää löytyvän VVO:n pääkonttorista.

Näin sinua vedätetään asuntojen hinnoissa.

Suuri tabu josta valtamedia vaikenee kokonaan, ovat asuntojen todelliset hinnat. Muiden valtioiden hintakuplista kyllä puhutaan mutta ei Suomen, ja miksi ei? Siksi koska se on valtion tukemaa kansan köyhdyttämistä.

Ajatelkaapa pieni hetki kuinka paljon teille jäisi rahaa käytettäväksi jos kotinne olisi velaton omistusasunto. Puolet Suomen omakotitaloista on velattomia mutta asiaa valaisee se, että Suomessa asutaan vähiten omakotitaloissa koko Euroopassa, ja lähes koko maailmassa.

Omasta taustastani täytyy kertoa sen verran, että olen nk. rakentajasukua eli olen ollut pienestä pojasta saakka rakentamassa useita kymmeniä omakoti- ja kerrostaloasuntoja aina 70-luvulta 2000-luvulle saakka, niin muille kuin itselle, joten katson omaavani jotain käytännön tietoa asioista.

 

Mistä asunnon hinta muodostuu?

Asunnon hinta muodostuu ensisijaisesti tietenkin valmistuskustannuksista. Toinen vaikuttava seikka on sijainti ja siihen sisältyvä tarjonnan ja kysynnän määrä. Kolmantena vaikuttavana seikkana on vallitseva taloustilanne. Mutta onko asia todellisuudessa näin?

Aloitetaan esimerkillä Merihaasta koska satun tietämään mitä kyseiset asunnot maksoivat silloin kun ne valmistuivat. Selvyyden vuoksi olen muuttanut menneet markat myös euroiksi, joten älkää ihmetelkö.

Vuonna 1974 keskipalkka oli noin 85 € kuukaudessa ja 70 neliön kolmiosta Merihaassa joutui maksamaan tuolloin huikeat 6 000 € eli vähän yli 70 kuukauden palkan.  38 vuotta myöhemmin vuonna 2012 Etuovi.com tietää kertoa, että samanlainen asunto samasta talosta maksaa 385 000 €. Suomalaisen ”duunarin” keskipalkalla (1 700 €) se tekee noin 227 kuukauden palkan.

Nyt ihmettelemme, että kullallako huoneisto on silattu, kun hinta on kasvanut vaatimattomasti yli 64-kertaiseksi vajaassa 40 vuodessa?

No tietenkin yleinen hintataso on vaikuttanut nousuun ja kysynnän ja tarjonnan määrä. Yleinen hintataso suhteessa palkkoihin olisi vain 20-kertaistanut hinnan 120 000 €. Lopun 2/3 on siis täytynyt syntyä kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Hyvinkin uskottavaa mutta…

 

Harha asuntojen vähyydestä

Esimerkin Merihaka on jo itsessään niin iso paikka, että siellä on käytännössä aina tarjolla asuntoja, nytkin etuovi tarjosi pelkkiä kolmioitakin kaksin kappalein. Verrokkina Töölöstä löytyi vapaita asuntoja 117 kappaletta ja koko Helsingistä 2 349 kerrostaloasuntoa. Jumalaton pula asunnoista, eikö?

Meille myydään koko ajan mielikuvaa siitä, että asunnot ovat loppuneet Helsingistä ja jokaiseen tilaisuuteen pitää tarttua heti. Suoraan sanoen on vastenmielistä katseltavaa kun höynäytettävät ihmiset alentuvat asunnon esittelyn yhteydessä pidettäviin ”30 minuuttia aikaa antaa tarjous” -sirkusnäytöksiin, samalla kun välittäjä hokee kuinka kohde on viimeinen laatuaan.

 

Kupla

Asuntojen hintojen perusteetonta nostoa voidaan kutsua myös kuplaksi. Toisin sanoen asunnon hinta ei perustu mihinkään todelliseen vallitsevaan syyhyn, vaan hinta on ns. "hatusta vedetty", milloin mihinkin syyhyn vedoten. Yleensä aina hintakupla perustuu sijoittajien paineeseen saada enemmän vastinetta sijoituksilleen. Kuplilla on tapana puhjeta talouden rajujen vaihteluiden myötä kuten Suomessa 90-luvun alussa ja esimerkiksi Espanjassa pari vuotta sitten, jolloin asuntojen hinnat laskivat noin 40 %, takaisin todelliselle tasolle.

Ajatellaanpa jos esimerkkiasunnon hinnassa olisi sama 40 % tyhjää, tekee se 154 000 € täysin tyhjästä repäistyä hinnannousua. Todellisuudessa suomalaisissa asunnoissa pääkaupunkiseudulla on paljon enemmän ilmaa kuin tuo 40 % ja itse väittäisin sen olevan helposti jopa 60 %.

 

Mitä kerrostalorakentaminen maksaa?

Kerrostalo on kaikkein huokein rakentamisen muoto. Perusbetonielementtitalon kolmion omakustannehinta ilman tonttia on noin 30 000 €. Laadukkailla materiaaleilla hinta voi nousta 50 000 €. Viikissä tällaisen asunnon ulosmyyntihinta on helposti yli 500 000 €. Nyt sitten tietenkin täytyy laskea tontillekin jonkinlainen hinta mutta on muistettava, että käytännössä lähes kaikki kerrostalotontit on ostettu nykyisellä mittapuulla pilkkahintaan markka-aikaan, tai ne ovat vuokratontilla.

Jos muistan oikein, Nokia maksoi kaupungille Lepakon tontista jotakuinkin 3,5 miljoonaa euroa, joka oli 90-luvulla muistaakseni kallein tonttikauppa koskaan. Vaikka laskisimme tämän mukaan, niin 20 asuntoa käsittävän kerrostalon tontin hinta per huoneisto tekee 175 000 €. Jos lisäämme siihen laadukkaamman sisustuksen, tulee omakustannehinnaksi 225 000 €.

Voimme hyvällä syyllä kysyä mihin perustuu yli 50 % kate? Kysyntääkö, tuskin koska asuntoja on tarjolla yllin kyllin.

 

Kuka nostaa hintatasoa?

Rakennusliike + kiinteistövälittäjä + pankki = asunnon hinta. Kenen etu on hilata hintoja koko ajan ylöspäin? Kaikkien kolmen tietenkin. Monissa tapauksissa rakennuttaja, välittäjä ja rahoittaja eli pankki ovat yksi sama.

Ajatelkaapa vielä sitä, että 300 000 € asuntoa maksetaan pankille korkojen kanssa todellisuudessa takaisin reilu 700 000 €. Ei ihme, että monissa valtioissa rakentaminen on suoraan yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

 

Helsingin vuokra-asunnot

Viime vuosina olemme saaneet lukea lukemattomia kertoja kuinka kaupungin oma asuntotuotanto on lähes jäissä. Vuokra-asuntojen jonossa on jatkuvasti kymmeniä tuhansia ihmisiä ja viime vuonnakin valmistui vain 200 uutta asuntoa. Herää kysymys, että miksei Helsingin kaupungilla ole omaa ”rakennusliikettä”, joka rakentaisi asuntoja, onhan kyseessä yksi parhaiten tuottavia bisneksiä ja asiakkaita on vuosikausiksi.

 

Perusteettoman korkeat vuokrat

Kaikki kaupungin asunnosta haaveilevat eivät suinkaan ole ”pummeja” ja köyhiä. Esimerkiksi reilu 90m2 asunnosta saa helposti maksaa vuokraa SATOlla yli 1 600 € kuukaudessa. Samalla alueella vastaavasta VVO:n luukusta joutuu pulittamaan noin 1 400 € ja viereisestä kaupungin asunnosta karvan yli 1 000 €. Tavallisen työntekijän 1 700 € keskipalkalla 600 € ero on todellakin suuri ja merkitsevä.

Perusteettomiin riistovuokriin on takertunut myös sosiaalivirasto, joka ”kieltäytyy” toimeentulotukea laskiessa ottamasta huomioon esim. SATOn ylihintaisia vuokria kokonaisuudessaan.

On muuten huvittavaa kuinka VVO kosiskelee vuokralaisia kyselemällä muuttuuko ihminen jos hän asuu vuokralla? Siinäkin firmassa eletään jossain omassa utopiassa kun kuvitellaan vuokralla asumisen olevan ihmisten mielestä köyhien ja rupusakin hommaa. Totuus on se, että omistusasunto tulee lähes aina halvemmaksi kuin vuokraus. Ongelma vain on siinä, että noin 2/5 suomalaisista on ns. ”luottokelvottomia” eli luottotietonsa menettäneiden lisäksi on ihmisiä jotka eivät saa asuntolainaa esim. 1 100 € kuukausierällä, vaikka olisi osoittaa, että he ovat pystyneet maksamaan vuosikaudet kuukausittain 1 500 € vuokraa.

 

Miksi meistä tehdään köyhiä vaikka väkisin?

Kahden keskipalkkaisen ihmisen nettotuloista yli puolet menee asumiskuluihin. Sinkulla tilanne voi olla vieläkin pahempi. Ketä asuntojen ja vuokrien ylihinnoittelu hyödyttävät? Ei ainakaan suomalaisia, sillä pääomat katoavat ulkomaalaisten sijoittajien kitoihin.

Ketä hyödyttää, että olemme käytännössä koko elämämme jonkinlaisessa velkavankeudessa? Ei ainakaan Suomen valtiota, sillä kulutus laskee ja se laskee vuosi vuodelta yhä enemmän, samalla kun asuinkustannukset kasvavat.

 

Viro verrokkina

Viro on maa jossa asumisesta ei ole tehty elämää suurempaa kysymystä, tai konstia kansan köyhdyttämiseen.

Ajatelkaapa, että kuka tahansa suomalainen pystyy ostamaan sieltä omakotitalon pelkällä työttömyyskorvauksella. Halvimmillaan kuukausieräksi jää alle 30 €. Ihmettelen todellakin miksei Viroon ole vielä perustettu suomalaisia siirtokuntia?

Uuden ja täysin valmiin 100m2 talopaketin, avaimet käteen -systeemillä saa 16 000 €. Opiskelija voi ostaa yksiön omaksi jopa vain muutamalla sadalla eurolla.

Totuus on se, että Viro mennä porskuttaa kohta Suomen ohi mennen tullen. Talousalueena Viro on niin pieni, että ulkomaalaiset pääomasijoittajat eivät ole vielä nähneet vaivaa köyhdyttää kansaa.

Ajatelkaapa virolaista ammattimiestä, joka työskentelee viikot Suomessa ja saa nettona 2 000 € kuukaudessa, ja ostaa kotimaastaan maatilan 20 000 € omavaraisuuden varmistamiseksi ja ”pahan päivän” varalle.

Maksetun asunnon jälkeen hän voikin sitten aloittaa kuluttamisen ja elämänlaadun parantamisen.

Ai niin, meinasi unohtua kertoa, että täysin samat asuntojen rakennusaineet ovat Virossa jopa 75 % halvempia kuin meillä missä kartellit nostavat kuluttajahintoja.

 

Riiston loppu

Itse olen sitä mieltä, että asuntojen hinnoilla ei tulisi köyhdyttää, sitoa ja vammauttaa Suomen kansaa. Meillä on jokaisella elämässämme ihan tarpeeksi huolia ja murheita sen lisäksi, että käytämme merkittävimmän osan elämästämme kattoon päämme päällä.

Niin Kekkosen ajalta kuin se kuulostaakin, pidin enemmän Suomesta jossa vuokrat pidettiin kurissa lainsäädännöllä. Kuten kaikki tiedämme, kokoomuksen märkä uni rajoittamattomasta kaupasta ei lisää kilpailua eikä pudota hintoja… missään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Jukka Kaulanen

Ja nyt pääkaupunkiseudun rakennusmiehistä suurin osa on virolaista ja muunmaalaista verovapaata halpatyövoimaa, mutta asuntojen hinnat vain nousevat.

Arkkitehti saa talon suunnittelusta 4% ja kiinteistönvälittäjä myynnistä saman verran, mutta kiinteistönvälittäjä voi saada sen vaikka kuin monta kertaa! Kuinka paljon ovat nuo kiinteistönvälittäjien osuudet jo 5 kertaa myydyssä asunnossa! 20 % ja jokaisesta kaupasta maksettavat leimaverotkin menevät aina seuraavaan hintaan. Irlannissa pahimpina vuosina valtion verotuloista kolmannes tuli kiinteistökauppojen leimaveroista!

Työvoiman pitäisi liikkua, mutta miten se omistusasunnon velkavankeuteen sidottuna voi liikkua. Salon seudulla kysymys lienee hyvinkin ajankohtainen: muuttaako työn perässä pk- seudulle ja myydä asunto pilkkahintaan, jolloin siitä jää vielä suuret velat (monen vuoden nettoansioiden verran) jäljelle.

Harri Rautiainen

Blogistasi saa sen käsityksen, että asuntojen ostajat ovat tavattoman tyhmiä maksaessaan kiskurihintoja?

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Juuri näin, maksamalla ylihintaa he tekevät karhunpalveluksen itselleen ja kaikille muille tuleville asunnonostajille.
En ymmärrä ihmisiä jotka jo esittelyssä alentuvat tarjoamaan puolen tunnin tai tunnin varoajalla merkittäviä summia jotka vaikuttavat heidän elämäänsä seuraavat 10-30 vuotta. Harvalla kuitenkaan on varaa maksaa käteisellä.
Samat hätähousut sitten toppuuttelevat jälkipolvea jo toruvat heitä hötkyttelystä.

Käyttäjän ReiskaRopponen kuva
reino ropponen

No, kyllä se kupla puhkeaa kunhan paise on tarpeeksi kypsä.
Onnea siitä tosin seuraa ainoastaan niille joilla on riittävästi löysää rahaa kerätäkseen marjat pois pilkkahintaan.

Suomalaisten asuntojen hintataso on luonnollisesti naurettava. Tästä saadaan kiittää keinotekoisesti pankkien taikomaa bittirahaa, jota on ollut helppo pumpata lainana kulutuspsykoosissa piehtaroiville. Jokainen peruskoulunsa juuri päättänyt kun toki tarvitsee ensiasuntoonsa seitsemän huonetta, keittiön, saunan ja uima-altaan. Jersey Shoressakin niillä on.

Arvo Koiso

Itse en osta kämppää - vielä. Säästän ja kun iskee kunnon karhumarkkinat, ja kun eurokupla, dollarikupla, ja muutenkin täysin toisiin galaxeihin karanneet tuotto-odotukset tekee kierroksensa siellä missä suhteellisuusteoria ei päde, saatan ottaa vippiä kämppää varten.

Nykyisestä tilanteesta eräs toinen havainto: about 5 vuotta sitten kävin ihan mielenkiinnosta katsomassa muutamaa kämppää Helsingin kalliossa, yksiöitä, vuokralle. Mielenkiintoisin tapaus oli eräs äärimmäisen rapistunut luukku, jossa ei ollut yhtään suoraa seinää. Paskaputki meni keskeltä yhtä seinää, ja siitä kuuli kun yläkerran ulosteet kolisi ohi. Suihkuun joutui pakittamaan jotain ihme käytävää pitkin, eikä suihkussa mahtunut seisomaan suorassa. Esittelijä tuli paikalle myöhässä, puhisi naama punaisena ja haisi paskalta ja vanhalta viinalta. Vuokra oli jotain 450 ja neliöitä 18.

Eipä siinä mitään, siinä vaiheessa kun kun yksi mummoksi luokiteltava tästä yleisöstä meni kysymään esittelijältä että suostuisiko hän ottamaan poikansa ( joka oli mukana) tähän asumaan, "voitaisiin ehkä maalata ja siistiä täällä, " Oli pakko huutaa että "et saatana voi olla tosissasi!"

Kyllä ne oli, tiedän itsekin nykyään ihan tosissani, miksi asuminen maksaa.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Mielenkiinnosta, mihin oikein säästät? Inflaatio juoksee jo nyt lähellä viittä prosenttia, kohta se on lähellä kymmentä, miten turvaat säästösi niin etteivät ne mätäne?

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Hyvin perusteltu ja paljon asiaa sisältävä blogiartikkeli.

Auttaisikohan hintakatto?
Jos asunnon myymisestä ei saisi voittaa kuin jonkun määrätyn % + standardin parantamiseen/peruskorjauksiin käytetyt varat takaisin, niin eikö hinnat alkaisi tippumaan?
Sen yli menevät voitot verotettaisiin 100%.
Jonkunlainen ainakin ylimenokauden porrastus pitäisi olla siten että mitä kauemmin on asunut, sitä suurempi voittoprosentti saisi olla, koska muuten asunnot eivät tulisi vapaiksi lainkaan, vaan kiertäisivät suvussa ja esimerkiksi vanhukset asuisivat ylisuurissa asunnoissa, ja sitäpaitsi hintaerot eri asunnoissa olisivat valtavat.

Jos hinnat olisivat alhaisemmat, niin asujilla jäisi muuhunkin välttämättömään kulutukseen enemmän rahaa, ja se elvyttäisi maan taloutta. Kuten Kane Kanerva sanoo, ne ylihinnoitetut asunnot aivät ole kenenkään asujan etu, vaan niistä hyötyvät eniten aivan muut.
On se hermoja raastavaakin elää valtavissa asuntoveloissa ja epävarmuudessa tulojen suhteen koko aikuisikänsä.

Jouni Nordman

Itseä on samalla kummastuttanut se ,että miten on asunnon ostajien moraali. Varsinkin näiden jotka työvoima riistämistä vastustavat, ostavat uusia asuntoja, joissa on halpatyövoimaa käytetty. Eli tukien samalla itse työvoima riistämistä. Eli onko se silloin kun on itse ostamassa eriarvot, kuin silloin kun on muiden rahojen käytöstä kyse.
Taitaa mienaa suurin osa näistä meidän vihreän puolueen poliitikoista juuri kyseisesti asuvan.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Tässä tulee vielä mukaan poliitikkojen moraali, sillä suurimpien rakennusyhtiöiden tuotanto saa monesti valtion tukea.
Kuinka moni muistaa kun "nykyinen lama" alkoi pari kolme vuotta sitten, Katainen ilmoitti iloisena, että nyt lamaa on liennytetty antamalla rakennusliikkeille niin ja niin monta miljoonaa rahaa. Eikä kukaan noussut kysymään, että mille rakennusliikkeille, jaettiinko ne tasan vai menivatkö ne suurimmille ja millä tavoin, soittiko joku, että tässä teille rahaa vai saivatko yritykset verohelpotuksia summan edestä?

Kaiken lisäksi Suomen laki kieltää ulkomaalaisen työvoiman käytön aloilla, joilla on merkittävää työttömyyttä. Toisin sanoen laki velvoittaa täyttämään työpaikat ensisijaisesti kotimaisella työvoimalla. Tätä lakia ei ole koskaan valvottu, eikä käytännössä pantu toimeen, tai sitten noin 30 000 työtöntä rakennusmiestä ei ole merkittävää työttömyyttä.

Petteri Sahinjoki

Asuntojen hinnat määräytyvät
VAIN pankkien myöntämien luottojen perusteella. Eli ns. halpojen lainojen perusteella. Matalat korot ovat korkeiden asuntojen hintojen syy.

ja lisäksi,

KAIKISSA rakennuskustannuksissa, palkoissa, veroissa, jne. on velanhoitokustannuksia nostamassa hintaa. Eli syyttävä sormi voidaan näissäkin laittaa osoittamaan pankkeihin päin.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/10/10/na...

Halvan lainarahan tulva, on siis nostanut asuntojen hinnat pilviin. Ei mikään muu.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Vielä 90-luvulla pankki olisi todennut, että "juu ei", asunnon myyntihinta ei vastaa asunnon arvoa. Nykyään taas ovat vain tyytyväisiä jos lainan hakija täyttää luottoehdot.

Ennenhän muuten asunto saattoi toimia 100 % vakuutena lainalle. Nykyään sellaista ei taideta tuntea koska asuntojen hinnat eivät vastaa todellisuutta.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Tärkeä kysymys:

Kuinka monen kuukauden palkan verran pankista sai lainaa vuonna 1974?
Monenko kuukauden palkan verran lainaa saa nykyään?

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Hyvä kysymys, täytyisi kysyä pankista.

Käyttäjän SunnaOksala kuva
Sunna Oksala

Hirvittää nämä kiinteistönvälityksen palkkiot todella. Ja huomautan että olen itse toiminut välittäjänä ennen eläköitymistä. Olin jo kylläkin silloin sitä mieltä että asunto ja kiinteistöhinnoittelu on suurta hulluutta.

Kyllä karseesti suolasi mieltä kun ystäväni möivät omakotitalonsa tässä kevääällä. Talo meni viikossa kaupaksi ja palkkio oli 12000 euroa. Huh huh, ei kait se toki tyhmä ole joka pyytää...Talon hinta oli vähän päälle 200 000.

Itse rakennettiin aikanaan talo jonka valmistuskustannukset oli noin
400 000 markkaa. Taloa on sittemin myyty edelleen ja hinta tällä talolla taitaa nykyään olla mitä katsoin, viimeksi sen talon ostanut maksoi siitä talosta 250 000 euroa!!! Talo rakennettiin v 1999 eli jos tuossa ei ole kuplaa niin..

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Erittäin antoisa kirjoitus. Kiitos siitä. Sinulla on kokemuksen kautta syntynyttä todellista tietoa asiasta.
Hyvää jatkoa tulevaisuudessa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Erittäin antoisa kirjoitus. Kiitos siitä. Sinulla on kokemuksen kautta syntynyttä todellista tietoa asiasta.
Hyvää jatkoa tulevaisuudessa.

Petteri Sahinjoki

Jossainpäin maailmaa asunto saattoi toimia jopa 120 % vakuutena lainalle.

Eli asuntolainaa otettiin mahdollista asunnon tulevaa arvonnousua vastaan.

Näin niitä velkakriisejä pumpataan.

Esim. Hollannissa ja Usa:ssa on kuulemma ollut käytössä ns. bullet lainat, tuon ennakoidun arvonnousun takia.

Käyttäjän MattiKivel kuva
Matti Kivelä

Kun hallitus toisensa jälkeen jättää kansansa heitteille, ja pitää huolta vain omista eduistaan, niin rikolliset alkavat hallita. Terveessä yhteiskunnassa pankkien tehtävä on yhteiskuntarakenteita tukeva. Eikä Kekkosen ajassa ole mitään hävettävää tähän aikaan verrattuna.

Käyttäjän EsaOlkoniemi11 kuva
Esa Olkoniemi

Suomi on valtio, jossa kunnat ja kaupungit ovat mukana asunto- ja maakeinottelussa, joten perustarpeesta on tehty rahasampo monille tahoille.

Tarvitaan koko poliittisen eliitin vaihto ja tilalle päättäjiä, joilla on sitoutumattomuus keinottelutalouteen ja uskallus muuttaa verotus enemmän kertakäyttöyhteiskunnan poistamiseksi, (pakkaukset, halpatuotantotuotteet) yms., joilla tosissaan rasitetaan ympäristöä.

Käyttäjän JoonasKuusela kuva
Joonas Kuusela

Suomessa vallitsee vapaa markkinatalous josta asuntokauppa on hyvä esimerkki. Kommunismia kokeiltiin Neuvostoliitossa aikoinaan tietääkseni melko huonoin seurauksin. Mikäli asuntokauppaa alettaisiin liikaa rajoittaa, alkaisi se menemään nimenomaan tähän Neuvostoliiton mallin suuntaan ja sehän tiedetään mitä siitä voi seurata.

Eikös tuo Merihakavertaus muuten pitäisi suhteuttaa myös rahan arvonnousuun (tai laskuun eli toisinsanoen inflaatioon). Tämä taisi unohtua. Jos leikitään että keskipalkoilla sekä asuntojen hinnoilla voitaisiin kuvata tätä vaikutusta on todellinen arvonnousu ainoastaan reilu kolminkertainen. Tämä selittyy mielestäni helposti alueen arvostuksella sekä sillä että kyseiset talot on varmasti 38 vuoden aikana moneen kertaan rempattu johon myös on kulunut rahaa joka on pitänyt myynnin yhteydessä saada pois.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

40 vuoden aikana on tehty korkeintaan vain kevyt julkisivuremppa. Kodinkoneet on varmasti uusittu mutta keittiö saattaa silti olla alkuperäinen. Laminaattia on varmasti lätkitty lattiaan ja maalia seinään.
Putkiremppaan on aikaa vielä 10 vuotta, eikä kukaan halua tehdä sitä liian aikaisin. Yleensä ellei ole pakko, kylppärin remppa jätetään myös putkirempan yhteyteen.

Tässä yhteydessä voisi mainita senkin, että monesti putki- ja sähköremppa maksavat yhteensä enemmän kuin uuden kerrostalon rakentaminen.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Inflaatiosta sen verran, että vuoden 1975 markka oli 1:1 vuoden 2006 euron kanssa. Sitten asia riippuu siitäkin mitä käytetään inflaation mittarina.

Käyttäjän MattiKivel kuva
Matti Kivelä

Joku saattaisi kuvitella, että Björn Wahlroos on yhteiskuntamme suurin yksittäinen pahoinvoinnin aiheuttaja, ja että yhteiskunnalla ei ole keinoja suojautua sitä vastaan.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Minun mielestäni Wahlroos on reppana; rahaa on mutta ei itsetuntoa.

Vesa Pirilä

Olet toki oikeassa siinä, että asuntojen hinnat ovat täysin suhteettomat ja toivon itsekin kuplan puhkeavan. Tällä hetkellä ensiasunnon ostaminen vaikuttaa turhan riskaabelilta. Et kuitenkaan varsinaisesti esitä mitään ratkaisua siihen kuinka hintoja saataisiin alaspäin.

Valtion sääntely ei kuulosta kovin toimivalta ratkaisulta, Hitas-asunnot kun esimerkiksi menevät usein sijoittajille, jotka sitten pyytävät näistä normaalia vuokraa, jolloin tuet menevät rikkaiden taskuun. Tämä tuppaa olemaan sääntelyn ja tukemisen ongelma: ajatus on kaunis, mutta tulokset ovat ennustamattomat ja usein lähes päinvastaiset tavoiteltuun verrattuna.

Niin täällä kuin Yhdysvalloissa ollaan jo pitkään tavoiteltu amerikkalaista unelmaa: jokaisen kansalaisen täytyy päästä omaan omistusasuntoonsa. Tätä on tuettu mm. asuntolainan korkovähennysoikeudella ja lainojen valtiontakauksilla. Juuri tämä valtion sotkeutuminen markkinoiden toimintaan on iso osasyy nykyiseen kuplaan. Markkinat vääristyvät siten, että vuokra-asuminen on erityisen kannattamatonta. Tästä syystä omistusasuntomarkkinoilla on luonnottoman paljon ostajia ja hinnat hilautuvat mahdottomiksi. Onneksi hallitus on nyt hiljalleen ajamassa korkovähennysoikeutta alas, tämä varmasti helpottaa tilannetta hieman.

Toinen asuntokauppaa keinotekoisesti kiihdyttävä tekijä on toki matala korkotaso. Etelä-Euroopan maiden taloustilanne pakottaa EKP:ta pitämään korot lähellä nollaa, jolloin Suomen inflaatio on yli 3%:ssa. Täkäläiseen markkinatilanteeseen sopisivat huomattavasti korkeammat korot. Ihmiset huomaavat maksavansa vuokraa moninkertaiset määrät NYKYISIIN korkokuluihin verrattuna ja ostavat siksi asunnon, vaikka se maksaakin paljon. En nyt varsinaisesti kannata Eurosta eroamista, mutta asuntojen hintatilannetta Euro kyllä pahentaa tällä hetkellä. Kupla todennäköisesti voi paksusti niin kauan kun korot ovat alhaalla, sillä kellään ei ole motivaatiota hankkiutua eroon asunnostaan taloudellisista syistä niin kauan, kun lainanhoitokulut ovat näin minimaaliset. Kun korot sitten vihdoin nousevat, niin rytinä saattaa alkaa.

Käyttäjän Jan-ErikSepponen kuva
Jan-Erik Sepponen

Hieno esimerkki one esim. Säästöpankin rannassa 2002 55m2 asunnon sai 200 000 € nyt sama kämppä maksaa 360 000-400 000€. Osa hinnan noususta on voinut johtua erään sankarin mahdollistettua itä-naapureille osto oikeudet tontteihin, korjatkaa jos olen väärässä...

Hieno kirjoitelma Kanervalta, Kiitos siitä =)

Lauri Larjo

Hienoa populismia. Unohdat kuitenkin kätevästi mainita, kuinka kultaisella 1970-luvulla perustarpeisiin kului rahaa suhteessa enemmän, eli ravintoon meni palkasta 23% nykyisen 13% sijaan, alkoholiin, vaatetukseen ja *asumiseen* kaikkiin hieman enemmän kuin nykyään. Lisäksi nykyään ravintoloihin, matkustukseen, terveyteen ja vapaa-aikaan käytetään kaikkiin reilusti suurempi osa palkasta. Eli onkohan se elintaso nyt huonontunut vai parantunut?
Helsingin asuntojen hintataso on noussut muuta maata enemmän, tämä ei varmaan ole yllätys kenellekään. Asuntojen arvo suosituilla alueilla ei kuitenkaan ole koskaan perustunut mihinkään materiaan, vaan kysynnän ja tarjonnan lakiin.

Faktaa löytyisi tilastokeskuksesta: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinna...

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Hienoa tilastosokeutta/uskovaisuutta. 70-luvulla esim. kahden lapsen lapsilisällä pystyi lyhentämään keskiverto asuntolainan. Nykyisellään vain muutaman prosentin.
Ravintoon ei todellisuudessa mennyt enempää rahaa, vaan päinvastoin. Tilasto esimerkiksi vertaa sateenkaariraudun hintaa mutta ei kerro sitä tosiasiaa, että hyvin harvassa perheessä oli koskaan varaa ostaa lohta 70-luvulla sen korkean hintatason takia. Nyt se taas kuuluu halpuutensa takia vakioruokavalioon.
Tilasto vertaa myös farkkujen hintaa mutta ei kerro sitä totuutta, että 70-luvulla yksiä housuja käytettiin helposti vuoden verran ja kun ne hajosivat, niin ne paikattiin. Todellisuudessa vaatteisiin käytettiin vähemmän rahaa kuin nykyään.
Tilasto ei kerro sitäkään, että köyhällä ei ole varaa matkustamiseen, ravintoloihin saati terveyteen liittyviin asioihin.
Tilastojen mukaan suomalaisen keskipalkka on myös 3 300 € kuukaudessa. Kuitenkin esim. itse tunnen varmuudella henkilökohtaisesti vain yhden ihmisen joka saa näin suurta palkkaa.
Todellisuudessa vain noin 100 000 ihmisen ryhmän elintaso on parantunut, muiden laskenut. Halpojen vaatteiden valikoima ei ole elintason paranemista.
Kaiken lisäksi monilla aloilla palkat ovat laskeneet tasaisesti kriisi kriisiltä.

Käyttäjän VilleRinne kuva
Ville Rinne

Mitä merkitystä sillä on ettet henkilökohtaisesti tunne yli 3300€ tienaavia ihmisiä? Oletko siis sitä mieltä, että Tilastokeskukselta saatavat tiedot, jotka eivät oikeastaan tue mitään väitteistäsi, ovat virheellisiä? Näin kovaan väitteeseen toivoisi muutakin kuin mutuilua tueksi.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Tottakai sillä on merkitystä. Jos suomalaisen keskiansio on yli 3 000 e, silloin meidän tuntemista ihmisistä suurin osa saisi sen verran palkkaa. Todellisuudessahan esim. SAK:laisen keskiansio oli SAK:n ilmoituksen mukaan 1 700 €. Pointtina on siis se, että vain harvat tienaavat 3 000 € kuukaudessa tai sen yli. Tutkitusti suurin osa saa alle 2 000 € palkkaa ja loput sitten senkin edestä. Tilastokeskuksen ilmoittama keskiansio saadaan siitä, että jaetaan kaikki palkkatulot kaikkien palkansaajien kesken.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Kane:

Nyt matikan preppauskurssille, ja kiireesti. Keskipalkka tarkoittaa palkkojen keskiarvoa. Keskiarvo on jonon jäsenten summa jaettuna sen jäsenten lukumäärällä. Esimerkiksi jos olisi 10 palkansaajaa, joista 9 tienaisi kukin 1.000 € ja yksi 10.000 €, niin keskipalkka olisi 1.900 €, mutta silti vain yksi näistä kymmenestä tienaisi enemmän kuin 1.000 €.

Tarkoittamasi luku, jota enemmän tienaisi tasan 50 % suomalaisista olisi mediaani. Mediaanipalkka Suomessa lienee tällä hetkellä jossain 2.700 € korvilla. Eli palkansaajista 50 % tienaa enemmän tai vähemmän kuin 2.700 €.

Keskipalkka Suomessa on selvästi yli kolme tonnia, koska aineistossa on mukana myös erittäin hyvin tienaavat, mutta harvalukuiset miljoonatuloiset, jotka "vääristävät" keskiarvoa ylöspäin. Tuo mediaani onkin kuvaavampi luku tavallisen suomalaisen ansiotasosta.

Jussi Räsänen

Minusta myös vääristelet tilastoa. Puhut 70-luvun keskipallkasta ja nykyhetken duunarin palkasta. Et siis vertaa omenoita omenoihin.

Viimeisin tilasto taitaa kertoa, että keskipalkka on ollut 2010 3040 € eikä suinkaan 1700 €.

Jos nyt sitten kuitenkin ajatellaan, että tuloerot ovat kasvaneet (kuten ovatkin) oikeudenmukaisempi vertailuluku voisi olla mediaanipalkka, eli kun kaikki palkansaajat laitetaan riviin (palkan suuruusjärjestyksessä) ja otetaan niistä keskimmäinen. Mediaani ansio on siis 2890 € joka on siis aika paljon enemmän kuin tuo vertailukohtana käyttämäsi 1700 €

No edellämainittu ei poista sitä, että asunnot ovat kalliita, kuten kaikki muukin Suomessa.

Ilkka Lehto

Lähinnä detalji, mutta mihin perustuu tuo tämän tyyppisissä kirjoituksissa usein esiintyvä ajatus, että juuri kaikkein pahimpien taloudellisten romahdusten aikana asunnoista maksettavat hinnat ovat niitä asuntojen "todellisia hintoja"?

Yleensähän juuri tuollaisina aikoina asuntokauppoja tehdään itse asiassa hyvin vähän, joten nimenomaan silloin yleinen "asuntojen hintataso" on kaikkein suurimmassa määrin virtuaalinen asia. Voitaisiin puhua vaikka "negatiivisesta" kuplasta.

Toiseksi tekstissä kommentoitiin asuntopulaa toteamalla, että Töölöstä/Helsingistä jne. löytyi niin ja niin monta VAPAATA asuntoa. Kyseessä oli kuitenkin ilmeisesti MYYNNISSÄ olevien asuntojen kokonaismäärä. Eivät kai ne kaikki myytävät asunnot varsinaisesti vapaita ole? Pääsääntöisesti kai päinvastoin.

En oikein ymmärrä miten tuosta myytävänä olevien asuntojen (suuresta?) määrästä voisi tehdä sellaisen päätelmän, että asuntopulaa ei ole.

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Niin käsittämättömän typerä komentti, että en vaivaudu edes vastaamaan.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Se oli ihan fiksu kommentti. Syvimmän laman aikana käteinen on kuningas, koska lainaa ei saa mistään. Hyvin harvoilla on paljon käteistä. Tästä likviditeettipulasta johtuen lamassa assettien arvo laskee epäluonnollisen alas. Talouden tervehtyessä omaisuuserien arvot nousevat nopeasti, jolloin ne onnelliset jotka pystyivät laman aikana ostamaan, voivat rahastaa pikavoitot.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Ajatusleikki: Kuvitellaan, että asuntojen hinnat olisivat "oikein", mutta kaikessa muussa oltaisiinkin pielessä. (ja 1974 olisi vertailukohtana)

Globaalit markkinat ja kolmannen maailman orjatyö mahdollistavat, että saamme kaikkea muuta krääsää, paitsi asuntoja, vain kolmanneksella siitä hinnasta mikä pitäisi maksaa.

Koska saamme kaikkea niin halvalla, tyydymme pienempään palkkaan kuin mitä ansaitsisimme.

Ainoastaan asunto tekee poikkeuksen. Vaikka ulkomaista halpatyövoimaa käytetäänkin, niin paikalleen rakentaminen on armottoman paikallinen kuluerä.

Tähän väliin tarvitaan pankkeja, jotka myöntävät niin suuria asuntolainoja, että kaikki halukkaat voivat ostaa asunnon. Valtio on mukana talkoissa verovähennyksineen ja muine apparaatteineen.

Käyttäjän JuniOri1 kuva
Jani Sievänen

Mietin hieman samalla tavalla, mutta törmäsin pieneen ongelmaan tässä "tyydymme pienempään palkkaan"-kohassa, sillä nykyäänhän kulutetaan aivan valtavasti enemmän. Puhelimia ostetaan joka vuosi, vaatteita vinoja pinoja, autojen ikä on laskenut, jne... (Sen lisäksi tietenkin erilaiset vapaa-ajan viihteet ja kulttuuri.) Jos tyytyisimme pienempään palkkaan, olisiko kulutus voinut kasvaa niin paljoa kuin se on 20v tehnyt?

Teinipoikana sain yhdet farkut per vuosi ja niillä mentiin, takin piti kestää pidempään ja kyllä sitä penniä venytettiin että pojalle saatiin kenkiä kun kasvoi niin hirvittävää vauhtia tuo jalkakin... Ihan eri meininki nykyään on, enkä minä ole edes mitään puutetta nähnyt! En tosiaankaan, keskiluokkaisessa perheessä oli hyvä kasvaa.

Käyttäjän PeterForsgrd kuva
Peter Forsgård

Mielenkiintoinen kirjoitus. Olisi hyödyllistä saada lisää tietoa noista keskipalkkasummista. Mistä olet ne kaivanut esiin. Onko tuo vuoden -74 85€ myös "duunarin" keskipalkka?

Käyttäjän KaneKanerva kuva
Kane Kanerva

Vuonna -74 spekuloitiin lehdissä ja mediassa varitelevion kannattavuutta ja hankintaa. Tuolloin ne muutamat myynnissä olevat väritelevisiomallit maksoivat keskimäärin 500 Mk, joka median mukaan vastasi tuolloista keskimääräistä "duunarin" kuukausipalkkaa.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Olipa vaihteeksi virkistävän asiallinen blogi-kirjoitus ja erittäin aiheellinen sellainen.

On Suomen ja suomalaisten etu, että asuntokuplan paisuminen tulisi saada kuriin mahdollisimman nopealla aikataululla. Oma ehdotukseni tähän on valtion ja kuntien roolin kasvattaminen rahoitusmarkkinoilla. Molemmilla tahoilla tuntuu oleva vaikeuksia omien budjettiensa kanssa ja ne voisivat saada pientä paikkausta rahoittamalla asuntomarkkinoita(myös tavallisten kansalaisten, eikä vain isojen yritysten..) Tähän jku nokkela varmaan keksii jonkinlaisen idioottikommentin kommunismista tms., mutta edelleen mielestäni varteenotettava vaihtoehto.

Kilpailun lisääntyminen tietysti vaikuttaisi pankkien muuhun rahoitustoimintaan, koska ne eivät saisi korkotuottoa nykyiseen malliin ja sitä kautta hetkellisesti esimerkiksi yritysten investointeihin. Hetkellisen notkahduksen jälkeen kävisi kuitenkin niin, että julkisten toimijoiden kassojen tasaantuessa(nekin maksavat aikamoisia korkomenoja) sekä kunnallis-, että valtion verotusta voitaisiin pienentää ja siten lisätä kansalaisten ostovoimaan, joka taas lisäisi yritysten kiinnostusta tehdä investointeja. Mikäli tästä seuraisi joillekin pankeille talousvaikeuksia tai konkursseja, niiden antamat lainat voisi sulauttaa osaksi kunnallista rahoituslaitosta ja näin entisestään parantaa kunnan taloustilannetta.

Valitettavasti meillä on tahoja, jotka omien sijoitusten turvaamiseksi estävät tällaisen toiminnan(ne joiden takia keskitulot suomalasilla on 3300€/kk). Keinoja ovat pelottelu, kiristys ja valehtelu valtamediassa. Lisäksi EU säätelee julkisten tahojen kilpailua vapailla markkinoilla, joten tämä ei kuitenkaan voine toteutua.

Mutta jo jollakin on parempia ja toimivampia ehdotuksia asuntojen hintojen laskemiseksi, niin antaa palaa tähän perään. Niitä kaivataan.

Käyttäjän VillePartanen kuva
Ville Partanen

Tuloista:

Palkkojen hajonta vaihtelee palkansaajaryhmittäin. Kaikkien palkansaajien säännöllisen työajan ansiot vaihtelivat yksityisellä sektorilla 1 757 eurosta 4 510 euroon. Mediaanipalkka oli tilaston mukaan 2 586 euroa, miehillä 2 994 euroa ja naisilla 2 281 euroa [1].

Suomeksi sanottuna tuo tarkoittaa sitä, että tutkitusti yleisin palkkasumma yksityisellä puolella miehillä on 2994e ja naisilla 2281e. Eli kaikkea muuta kuin "suurin osa saa alle 2000"

[1] http://www.stat.fi/til/yskp/2007/yskp_2007_2008-09...

Janne P Hukkinen

Mitäs olette mieltä siitä, että Helsingin kaupunki ryhtyisi itse asuntojen rakentajaksi (eikä pelkästään rakennuttajaksi, kuten asuntotuotantotoimisto nykyään)?

Kokeilumielessä kopioin ajatuksen aloitteeksi Palautevirta-verkkopalveluuni. Siellä

https://palautevirta.hukkinen.jp/initiative/show/2...

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Kiitos Kane erinomaisesta kirjoituksesta!

Tässä oikein hyvä kahden minuutin tiivistys englanniksi, kuinka vallitsevan pankkitoiminnan malli on yhteydessä siihen, että asuntojen hinnat nousevat jatkuvasti ja vielä niin paljon nopeammin kuin mitkään muut hinnat:

http://www.youtube.com/watch?v=Y4WmDoYJhnk

Jokainen pankin myöntämä asuntolaina lisää kierrossa olevan rahan määrää saaden hinnat nousemaan. Ja kun rahaa luodaan ennenkaikkea juuri asuntojen ostamiseen, on näille markkinoille sitä uutta rahaa kaikista eniten tarjolla ja siten siellä hinnat nousevat eniten.

Pankkisektorin tärkeimpiä tapoja tehdä voittoa on lainata rahat niiden samojen asuntojen ostamiseen aina uudestaan ja uudestaan, niin että joka kierroksella lainataan isompi summa kuin edellisellä ja tästä erotuksesta kääritään sitten voitot, rahan määrä taloudessa kasvaa ja "talouskasvu" pysyy käynnissä.

Eli meillä on systeemi, jonka on koko ajan pakko kasvaa, tai ainakin rahan määrän siinä on koko ajan pakko kasvaa ellei haluta kriisiä ja puskemalla asuntojen hintoja koko ajan ylöspäin pidetään tämä kasvu kaikista kätevimmin yllä.

Tietty tämä saattaa kansan päivä päivältä yhä enemmän velkaorjan rooliin, mut hei: tämä on vapaata markkinataloutta!

Toimituksen poiminnat